Säkylä


SÄKYLÄN MUSEOT JA MUUT KULTTUURIKOHTEET

ANTERO JA MIRJA SEPÄN KOTIKOKOELMAT
Kokemäentie 547 C, 27710 Köyliö (Ristola)
- Omistaja esittelee puh. 050 378 7912, antero.seppa(at)kotiposti.net. Saa poiketa myös ilman ajanvarausta, esitellään jos paikalla ollaan.
- Pihapiirissä on pieni emännän aitta, saamelainen niliaitta ja miesten työkaluilla sisustettu isännän aitta. Kokoelman nimi on Aittapuisto.

 
kuvat: Antero Seppä

HEIKKILÄN KOTIMUSEO
Vankilantie 1056

HUOVINTIE-MUSEOTIE

- Huovintien Köyliössä oleva noin 9,5 kilometrin mittainen osuus on otettu Tielaitoksen museotieksi vuonna 1998.
- Museotieosuus on maantiellä 2131 oleva Järvenpään kylästä (ns. Taren mutkasta) alkava ja Yttilän koulun luo päättyvä osuus. Tiettävästi tämä on ainoa museotie Satakunnassa.
- Huovintie on nimenä kansanomainen, eikä sen rajaukselle ole olemassa virallista määritettä. Huovintieksi kutsuttu tie oli osa keskiaikaista Turku-Ulvila-Pohjanmaa maantietä. Turun suunnasta tiestä on käytetty lisäksi Varkaantie-nimitystä.
- Köyliössä Huovintien linjaukseen liittyy Pyhän Henrikin tie -niminen pyhiinvaellusreitti. Köyliössä tien varrelle jäävät vanhat kylät (Järvenpää, Lähteenkylä, Korvenkylä, Tuohiniemi, Yttilä, Karhia ja Kankaanpää) muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.

KEPOLAN KARTANO

Kepolan kartano sijaitsee Köyliöjärven rannalla Kepolan kylässä.
- Kepolan kartano kuului Köyliön kartanoon vuoteen 1812 asti, jolloin professori Gabriel Bonsdorff (myöhemmin arkkiatri Gabriel von Bonsdorff) osti Kepolan ja Puolimatkan Cedercreutz- suvulta. Kepolan kartano siirtyi kapteeni August Lundströmin omistukseen 1840. Vuonna 1873 omistajaksi tuli tuomari August Fredrik Järnefelt. 1917 tila jaettiin kolmeen osaan: Kepola, Hällä ja Räpi. Järnefelt-suvun hallussa kartano oli vuoteen 1985 asti.
- Nykyään kartanon omistavat Heikki ja Tuula Kytövuori.
- Kepolan kartanon vanhin rakennus on 1852 valmistunut kivinavetta.
- Tilan päärakennus on arkkitehti Arvid Tolletin suunnittelema ja se valmistui 1922.
- Kartano on omistajaperheen koti ja aktiivisesti viljelty maatila.

KIVIRANNAN KOTIMUSEO
Rannankulmantie 30, 27800 Säkylä.
- Avoinna sopimuksen mukaan.
- Yhteyshenkilö: Pertti Kiviranta puh. 02 867 4655 ja 050 308 2743

KOTISEUTUMUSEO
Lehmuuntie 25, 27800 Säkylä

Pyhäjärven rannalla sijaitseva Säkylän historiaa kuvaava museoalue, jonne on sijoitettuna
- Mäntylän torppa
- vilja-aitta (Pauli)
- lainamakasiini
- mäkitupalaisen pirtti
- savusauna
- aitta (Tuulikki)
- navetta/karjasuojarakennus

Tarkempaa tietoa tämän linkin takana.

Postiosoite ja hallinnointi: Säkylän kunta, Sivistysosasto, Rantatie 268, 27800 Säkylä
Yhteyshenkilö: Sini Rekola, puh. 02 8328 446

Säkylän kotiseutumuseolla tapahtuu - kulttuurihistoria tutuksi to 25.5.2017
Päivän aikana on mahdollisuus tutustua Säkylän kotiseutumuseon kokoelmiin. Kaikenikäisille tarkoitetun tapahtuman tarkempi sisältö julkaistaan myöhemmin, seuraa lehti-ilmoittelua ja Pyhäjärviseudun aikuisopiston Facebook-sivua. Järjestäjinä Pyhäjärviseudun aikuisopisto ja Säkylän kulttuuritoimi.

  
kuvat: Sini Rekola

KUNINKAANLÄHTEEN VESIMYLLY eli MARTIN MYLLY
Kuninkaanlähteentie 421, 27840 Köyliö (Kankaanpää)
- Myllyn omistaa Antti Martti ja se on avoinna sopimuksen mukaan, puh. 0400-929803 Mirja Reunanen
- Hirsinen, kaksikerroksinen myllyrakennus on 1800-luvulta, sijaitsee Kuninkaanlähteen partaalla.


Martin mylly

KÖYLIÖN MEIJERI

Pyhän Henrikin tie 8, 27840 Köyliö (Kankaanpää)
- Meijerin omistavat Maarit Markkula ja Jukka Aaltonen
- Köyliön meijeri otettiin käyttöön 25.7.1913 ja sen alkuperäinen käyttö loppui 1974.
- Meijeri toimii nykyään kokous- ja juhlatilana, mutta meijerin alkuperäistä esineistöä on jonkin verran säilytetty.
- Katso myös www.koylionmeijeri.fi


Osuusmeijeri n. vuonna 1955

KÖYLIÖN MUSEO (TUISKULAN TORPPARIMUSEO)
Ilmiintie 35, 27750 Tuiskula
- Avoinna kesä-heinä-elokuussa sunnuntaisin klo 13–16. Näytelmäviikkojen aikana suljettu.
- Muina aikoina opastaa Anneli Laine, puh. 040 5167455, onnelilaine(at)gmail.com.
- Pihapiirin rakennukset ja runsas esineistö kertovat torppariajan elämästä.
- Koululuokille on vapaa pääsy ajan varaamalla.
- Köyliön museon kotisivut

 
Vasemmalla: Köyliön museo ja sen perustaja F.J. Bärling vuonna 1934
Oikealla: Museon pihapiiri toimii myös kesäteatterin näyttämönä

KÖYLIÖN VANHAKARTANO
Köyliön Vanhakartano sijaitsee Köyliön Kirkkosaaressa.
- Kartano on kuulunut Cedercreutzin suvulle vuodesta 1746 alkaen ja sen omistavat vapaaherra Curt Cedercreutzin perilliset, Snäll ja Hernberg sekä Cedercreutz perheet. 
- Vanhin kartanossa säilynyt rakennelma on "Lallin kellari" joka lienee 1500-luvulta. Polsun riihestä löytyi kattotyön yhteydessä päre jossa oli vuosiluku 1752. Kartanon päärakennus ja siipirakennus "Kivimuuri" valmistuivat ilmeisesti 1817.
- Kartano on yksityisaluetta ja siihen on mahdollista tutustua paremmin Köyliö-päivien yhteydessä.

MARJA-LIISA JA MARKKU TURKUN KOTIKOKOELMAT
Vampulantie 5, 27860 Köyliö (Vuorenmaa)
- Omistaja esittelee, puh. 050 4025011, markku.turkki(at)pp.inet.fi
- Vanhan navetan yläkertaan sijoitettu kotimuseo kertoo asumisesta ja elämisestä eri vuosikymmeninä.
- Kohde ei sovi liikuntarajoitteisille

MARKKU TOIVOSEN KOTIKOKOELMAT
Vankilantie 1060, 27860 Köyliö (Vuorenmaa, Heikkilän suuli)
- Tilan kokoelmineen omistavat Kaisa ja Jarkko Luoma, puh. 050 554 2692.
- Kokoelmien esittelyjä suorittaa pääosin Esa Yski, tilaukset ja tiedustelut numerosta 050 593 3941


Markku Toivosen kotikokoelmat ovat Vuorenmaan Heikkilän talon, Markun synnyinkodin, pihapiirin suulissa. Samassa pihapiirissä on tamä Pikkupirtti, joka aikanaan rakennettiin ns. Vanhan parin asunnoksi. Kuva on otettu noin 1950.

MUSEOMYLLY, KORVENKYLÄN ALINEN MYLLY
Korventie 89, 27800 Säkylä

- Toimintakuntoinen vesimylly
- postiosoite ja tiedustelut samat kuin Kotiseutumuseossa.

Tarkempaa tietoa tämän linkin takaa.

  
kuvat: Sini Rekola

PORILAISMUSEO
-
Sairaalarakennuksen yhteydessä oleva museo on suljettu ja museon tilakysymys ratkaistaan myöhemmin.
- Tiedustelut: museovastaava Heikki Saarinen, puh. 0299 441 760

PUOLIMATKAN KARTANO

Puolimatkan kartano sijaitsee Puolimatkan kylässä Säkylästä Peipohjaan johtavan tien varrella.
- Kartano erotettiin Köyliön kartanosta 1812 ja omistajaksi tuli professori Gabriel Bonsdorff (myöhemmin arkkiatri Gabriel von Bonsdorff). Vuonna 1840 kapteeni August Lundström osti Puolimatkan ja Kepolan kartanon Bonsdorffin perikunnalta. Kapteeni August Lundström myi Kepolan 1870 ja jätti itselleen Puolimatkan.
- Kartanon nykyiset omistajat ja viljelijät Olli ja Hanna Markkula kuuluvat suoraan alenevassa polvessa Lundström-sukuun.
- Kartanon päärakennus on rakennettu 1870-luvulla ja se on omistajiensa koti.

RÄISÄLÄ-MUSEO
Köyliöntie 2, 27710 Köyliö (Kepola)
- Räisälä-museon kotisivut
- Lisätiedot: Räisäläisten Säätiön sihteeri Kirsti Mäkitalo puh. 044 2576187, kirsti.makitalo(at)raisala.fi


Räisälä-keskus ja -museo avattiin Köyliön Kepolassa 2014

TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO
Kiertotie 2, 27800 Säkylä
- puh. 0400 955 598
- linkki museon kotisivuille

TUISKULAN VESIMYLLY JA SAHA (ENTINEN VANHAKARTANON MYLLY JA SAHA)

- Nykyinen omistaja on Antti Tuomento http://www.pelimannimaki.com/taidematkailu.htm, puh. 02 554 6286
- Luonnonkivistä ja tiilistä muurattu mylly on rakennettu 1870-luvulla. Saman aikainen on kaksiraaminen saha, jossa sahaus loppui 1960-luvun alussa. Mylly on yhä käyttökuntoinen. Puisten rännien lisäksi paikalla on sahurin mökki ja myllypato. Sillan toisella puolella sijaitsevat Sahan tilan rakennukset - asuintupa, luhti ja aitta - ovat myös 1870-luvulta.

TUULIMYLLY
- Säkylän kirkonmäellä sijaitseva tuulimylly  on rakennettu vuonna 1883. 
- Mylly on saatu Köyliöstä,  tilanomistaja Vilho Lundströmin lahjoituksena ja siirretty/pystytetty Kotiseutuyhdistyksen toimesta 50-luvulla  nykyiselle paikalleen. Tällä paikalla sijaitsi aikoinaan nk. Nikkarin mylly, joka tuhoutui ennen kuin ajatus myllyn säilyttämisestä ehti tarpeeksi pitkälle.
- postiosoite ja tiedustelut samat kuin Kotiseutumuseossa.
- Kirkkoaukio on usein näyttämönä erilaisille tapahtumille, kuten Porin Prikaatin sotilaallisille seremonioille. Säkylän vanha kunnanvaakuna on saanut aiheensa alueen avoimista peltomaisemista, joille tuulimyllyt ovat antaneet ominaisen ilmeensä.

TYYTYN KOULU JA ANNELI HILLIN ATELJEE
Pyhän Henrikin tie 681 A, 27750 Köyliö (Tuohiniemi)
- Tiedustelut taiteilija Anneli Hilli puh. 040 7505554, anneli.hilli(at)kolumbus.fi
- Tiloissa on galleria, kyläkirjasto ja kohde on rakennushistoriallisesti arvokas.
- Katso myös http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/1826


Tyytyn koulu alkuperäisessä asussaan

VUORENMAAN TUULIMYLLY, NS. MAMSELLIMYLLY
Vankilantie 1060, 27860 Köyliö (Vuorenmaa)
- Tuulimyllyn omistavat Kaisa ja Jarkko Luoma, puh. 050 554 2692. Myllyn esittelyjä suorittaa pääosin Esa Yski, tilaukset ja tiedustelut numerosta 050 593 3941.
- Vuorenmaan kylässä on ollut aikoinaan kymmenkunta tuulimyllyä. Heikkilän tilan mailla on mamsellityyppinen tuulimylly, joka on siirretty paikalle vuonna 1924 Kankaanpään kylän Hemmiltä. Alkujaan mylly on rakennettu 1890. Se on rakennussuojelulailla suojeltu kohde.


Kuva: Samuli Vahteristo

VÄINÖ NUMMISTON ATELJEE JA TAULUKOKOELMAT
Pyhän Henrikin tie 668, 27750 Köyliö (Tuohiniemi)
- Omistaja Pauno Nummisto (Kokemäki), puh. 040 0459310, pauno.nummisto(at)paimenaho.com
- Voi poiketa sopimalla ajan ja kesäisin, jos paikalla ollaan.

YTTILÄN MUSEOKOULU
Pyhän Henrikintie 348, 27750 Köyliö (Yttilä)
- Koulu on avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja antaa Yttilän kyläyhdistys/Sari Minkovitch puh. 050 3440518 tai sarminko(at)gmail.com
- Köyliön ensimmäinen koulurakennus, 1880-luvun alusta. Yksi luokkahuone on museona, tiloissa on myös suutarinverstaan esineistöä.

 
Vasemmalla: Porilainen valokuvaaja K.E. Klint kierteli paljon maakunnassa, Köyliössäkin, 1900-luvun alkupuolella. Yttilän kansakoulun kuva on niilta ajoilta.
Oikealla: kuva: Jaakko Ojala, 2011


Muista myös:

ANTIN UMPIPIHATALO
- Museovirasto on siirtänyt Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon Antin umpipihatalon Säkylän Korven kylästä vuosina 1930-31.
- Nykyään Antin talossa sijaitsee mm. Seurasaaren kahvio, Antin Kaffeliiteri. Rakennuskokonaisuudesta kerrotaan tarkemmin museoviraston internet-sivuilla.