Säkylän naisen ja tarkistetun miehen kansallispuvun kaavoja ja työohjeita voi tiedustella sähköpostitse hallintopalvelusihteeri Sini Rekolalta, sini.rekola@sakyla.fi.
Saatavilla olevat työ- ja kudontaohjeet sekä kaavat:
Naisen puku:
- paidan kaava
- paidan työohje
- hameen työohje
- hameen kudontaohje
- liivin kaava
- liivin työohje
- liivin kudontaohje
- esiliinan työohje
- esiliinan kudontaohje
- vyötaskun työohje, sis. kaavan
- vyötaskun kudontaohje
- pirtanauhan työohje
- kaulaliinan (hartiahuivin) työohje, sis. reunapitsin nypläysohjeen
- Säkylän sukkien työohje
- röijyn kaava
- röijyn työohje
- tykkimyssyn työohje
Miehen puku:
- reikäommelpaidan kaava
- reikäommelpaidan työohje
- tikkipistopaidan kaava
- tikkipistopaidan työohje
- säämiskähousujen kaava
- säämiskähousujen työohje
- liivin kaava
- liivin työohje
- liivin kudontaohje
- lyhyen sarkatakin (sininen) kaava
- lyhyen sarkatakin (sininen) työohje
- pitkän sarkatakin (valkoinen) kaava
- pitkän sarkatakin (valkoinen) työohje
- Säkylän sukkien työohje
- sukkasiteiden työohje
- pata- eli kairalakin työohje, sis. kaavan
- kirjovirkatun päähineen työohje, sis. virkkausohjeen
Kaava- ja työohjehinnasto sivun oikeassa laidassa. Hintoihin lisätään postikulut toteutuneen mukaisesti. Kaavat ja ohjeet voi erikseen sovitusti noutaa Säkylän kunnanvirastolta. Ohjeita ja kaavoja ei lähetetä sähköisesti.
Kansallispukujen tarinaa
Säkylä oli 1800-luvulla kansatieteilijöiden ja taiteilijoiden kohde, koska se pienuudestaan huolimatta oli omaleimainen satakuntalainen pitäjä. Säkyläläinen esineistö, tavat ja vaatetus talletettiin esineinä, kuvauksina ja kuvina 1876.
Säkylän naisen kansallispuku, joka valmistui pääosin 1989, on jo kolmas samanniminen kansallispuku. Kansallismuseon kokoelmissa on useita Säkylästä 1876 hankittuja enemmän tai vähemmän täydellisiä kansanpukukokonaisuuksia ja puvunosia. Näiden perusteella Theodor Schvindt suunnitteli kansallispuvun, joka julkaistiin mm. 1902 Suomalaisia kansallispukuja kirjassa. Tyyni Vahterin suunnittelema Säkylän kansallispuku julkaistiin 1936 Suomen kansallispukuja kirjassa, johon kuvituksen teki taiteilija Greta Strandberg. Kummassakaan julkaisussa ei ollut puvun kaavoja ja täsmällisiä työohjeita, joten jokainen teki omanlaisensa kansallispukuversion. Wetterhoff valmisti 1955 Pariisin kansatieteelliseen museoon kopion Kansallismuseon kokoelmissa olevasta säkyläläisestä pukukokonaisuudesta, joka tosin valmistettiin ilman päähinettä ja röijyä. Säkylän kunta asetti 1985 kansallispukutoimikunnan, jonka tehtävänä oli saada aikaiseksi säkyläläistä esikuva-aineistoa vastaava Säkylän naisen kansallispuku vuosikymmenien aikana syntyneiden, toisistaan suurestikin poikkeavien versioiden sijaan. Työ toteutettiin Suomen kansallispukuneuvoston asiantuntemuksella ja puku valmistui pääosin 1989. Esikuvamateriaali oli sama kuin 1955 Wetterhoffilla tehdyssä kansallispuvussa, jota täydennettiin tässä hankkeessa röijyllä ja päähineellä.
Theodor Schvindt suunnitteli miehen kansallispuvun samanaikaisesti naisen puvun kanssa ja se julkaistiin Suomalaisia kansallispukuja -kirjassa 1902. Säkylän kunnan nimeämä kansallispukutoimikunta selvitti säkyläläisen kansanpukuaineiston Maija-Liisa Heikinmäen toimiessa asiantuntijana. Pukutoimikunta pyysi Suomen kansallispukuneuvostolta asiantuntija-apua, kun pukutarkistushanke toteutettiin. Esikuva-aineisto on Kansallismuseon kokoelmissa ja sen perusteella Säkylän miehen kansallispuku palautettiin aineistoa vastaavaksi. Pukua täydennettiin röijyllä, takilla ja päähineillä.
lähde: www.kansallispuvut.fi