Vesihuollon luvat ja valvonta

Talousvesi

Kunnan ympäristönsuojelutehtäviin talousveden (puhtaan veden) osalta kuuluu vesihuoltolain mukainen vesijohtoverkostoon liittymisen valvonta ja liittymisvelvollisuuden vapautushakemusten käsittely. Ympäristöterveydenhuolto valvoo talousveden laatua ja neuvoo mm. kaivovesinäytteiden otossa. Vesihuoltolaitos tekee vesijohdon liittymissopimuksia vesihuoltolaitoksen vedenjakelun toiminta-alueella ja neuvoo liittymän rakentamisessa.

Jätevedet

Asumisessa, teollisuudessa ja muussa toiminnassa muodostuvat jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyä koskevat säännöt ja poikkeamismenettely ovat erilaiset sen mukaan, sijaitseeko jätevettä tuottava kiinteistö tai toiminta vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella vai toiminta-alueen ulkopuolella.

Jätevesien käsittely

VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUEELLA jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Ne kiinteistöt, jotka tuottavat jätevettä toiminta-alueella, ovat vesihuoltolaissa määrätyllä tavalla velvollisia liittämään kiinteistönsä jätevettä tuottavat rakennukset viemäriverkostoon. Liittymisvelvollisuudesta voi tietyillä perusteilla [pdf] kirjallisesta hakemuksesta saada vapautuksen.

VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä käyttökohteeseen soveltuvassa jätevesien käsittelyjärjestelmässä. Lain mukaan jätevesijärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että voidaan kohtuudella normaalikäytössä olettaa saavutettavan riittävä puhdistustaso. Jäteveden käsittelystä ja puhdistustasosta on annettu määräyksiä ympäristönsuojelulain 16 luvussa, ns. jätevesiasetuksessa sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.

Em. jäteveden käsittelyn puhdistustason saavuttamiseksi on rakennettava tai asennettava jäteveden käsittelyä varten puhdistuslaitteisto. Puhdistuslaitteiston rakentamisvaatimus koskee heti uudis- ja korjausrakentamista. Niillä vanhoilla kiinteistöillä, joilla muodostuu talousjätevettä ja jotka sijaitsevat pohjavesialueilla tai rakennus sijaitsee enintään 100 m etäisyydellä vesistöstä (järvet, joet, purot), puhdistuslaitteisto on rakennettava käyttökuntoon 31.10.2019 mennessä.

TARKISTA TÄSTÄ LINKISTÄ SIJAITSEEKO RAKENNUKSESI ALUEELLA, JOSSA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN PARANNUKSIA ON TEHTÄVÄ.

Tavanomaisia jäteveden kiinteistökohtaisia puhdistuslaitteita ovat eri valmistajien laitepuhdistamot sekä saostuskaivot ja imeytyskenttä tai maasuodatin. Jäteveden väliaikaista varastointia varten, tavallisesti vähäisille jätevesimäärille, voidaan asentaa myös umpisäiliö. Ennen jätevesijärjestelmän rakentamista järjestelmästä on lain mukaan teetettävä pätevän suunnittelija laatima suunnitelma sekä käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka toimitetaan toimenpideilmoituksen [pdf] kera rakennustarkastajalle.

Linkkejä

Vedenottamo

Vedenottamoita ovat julkisyhteisöjen, yritysten ja yksityisten kiinteistöjen/kansalaisten ottamot pumppaamoineen. Vedenottamoja ovat tavallisesti pohjavesikaivot, rengaskaivot ja porakaivot, sekä pintavesiottamot joesta, järvestä tai merestä.

Pintaveden ottaminen

Jokaisella on oikeus muuten kuin pysyvästi ottaa vettä tai jäätä henkilökohtaista tarvetta varten vesistöstä. Muusta vedenotosta ei saa aiheutua vesilain 3:2 §:ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia.

Pohjaveden ottaminen

Pohjaveden ottamiseen kotitarpeisiin tai sitä vastaaviin tarkoituksiin omalta maalta ei pääsääntöisesti tarvita lupaa. Aluehallintoviraston lupa pohjaveden ottamiseen tai pohjaveden oton lisäämiseen tarvitaan kuitenkin mm., jos pohjavedenottamo on:

  • suunniteltu vähintään 250 m3/vrk käsittävän vesimäärän ottamiseen ottamisesta aiheutuu toisen pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen
  • ottamisesta aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen väheneminen, pohjavesiesiintymän muu huonontuminen tai toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen
  • pohjavettä on tarkoitus ottaa toisen maalle rakennettavasta ottamosta

Vedenhankinta kaivosta

Kaivoveden analyysitulkki

Vesijohdon tai viemärin sijoittaminen toisen maalle

Kiinteistön omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen maalleen, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin sisältyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Jos sijoittamisesta ei ole sovittu kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää rakennusvalvontaan tehdyn hakemuksen jälkeen Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta.

Mikäli johdon sijoittamista ratkaistaan useamman kunnan alueella, ratkaisee sijoittamisasian Aluehallintovirasto.