Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla ja huoltajilla. Lastensuojelu tukee silloin, kun lapsi tai perhe tarvitsee apua. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelutyön tehtävänä on turvata nämä oikeudet. Lastensuojelussa painotetaan lapsen osallisuutta ja kuuntelemista. Työskentely lähtee lapsesta ja lapsen tarpeista.
Lastensuojelusta vastaavat sosiaali- ja perhepalvelujen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja. Lastensuojeluasia tulee vireille, kun työntekijä on vastaanottanut lasta koskevan lastensuojeluilmoituksen tai muuten saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Asianosaiset voivat myös itse pyytää lastensuojelutarpeen selvittämiseksi
Lastensuojelun avohuolto tarkoittaa tukitoimia omassa kodissaan asuville lapsille ja heidän perheilleen. Tukitoimet räätälöidään yksilöllisesti kunkin perheen tarpeiden mukaan ja niistä sovitaan avohuollon asiakassuunnitelmassa. Jokaisella lapsella on oma nimetty sosiaalityöntekijä. Tukitoimet ovat tarpeen silloin, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia, huostaanotto ja sijaishuolto viimesijaisia auttamiskeinoja. Avohuollon asiakkuus alkaa, mikäli se todetaan tarpeelliseksi lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella. Asiakkuuden alkamisesta ja päättymisestä päättää lapselle nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Asiakkuus voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista.
Sijaishuolto tarkoittaa huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Joskus vaikeudet voivat olla niin vakavia, että on lapsen edun mukaista järjestää lapsen hoito kodin ulkopuolella, joko sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös sukulaisperheeseen.
Huostaanotto on lastensuojelun viimesijainen keino. Päätöksen huostaanotosta tekee johtava sosiaalityöntekijä, jos kaikki osapuolet suostuvat siihen tai hakemuksesta Turun hallinto-oikeus (tahdonvastainen). Lastensuojelulain § 40 mukaan. Yleensä huostaanottoa valmistellaan pitkään yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Myös huostaanottoon liittyy asiakassuunnitelma, jossa todetaan mm. sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet sekä yhteydenpito lapsen ja läheisten ihmisten välillä. Lausuntoja voidaan pyytää lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta. Yhteyden säilyttäminen ja ylläpitäminen lapsen omiin vanhempiin ja sisaruksiin on lapsen kehityksen kannalta tärkeää silloinkin, kun lapsi ei asu kotona. Läheiset voivat vierailla lapsen sijoituspaikassa ja lapsi voi käydä kotona. Vanhemmat osallistuvat lasta koskeviin neuvotteluihin.
Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisesti sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon kiireellisen sijoituksen päätöksellä.
Kun lapsen sijoitus on päättynyt, lapselle ja hänen vanhemmille järjestetään erityistä tukea, jälkihuoltoa. Tuen sisältö sovitaan jälkihuoltosuunnitelmassa. Jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto voi olla esimerkiksi:
- taloudellista tukea
- tukea nuoren itsenäistymiseen ja asumiseen
- tukea opintoihin