Lapsen huolto, asuminen ja tapaaminen

Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu neuvoa ja auttaa vanhempia lasta koskevien sopimusten laatimisessa sekä vahvistaa vanhempien sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisesta erotilanteessa. Sopimuksiin tarvitaan aina molempien allekirjoituksella osoitettu hyväksyntä. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lasta koskevissa asioissa, kumpi tahansa vanhemmista voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Lapsen juridisia huoltomuotoja ovat yhteishuolto ja yksinhuolto. Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys vahvistetaan, vanhemmat voivat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huoltajan tehtävänä on mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Lapsilisä maksetaan korotettuna vanhemmalle silloin, kun vanhempi asuu yksin lapsen kanssa ilman taloudessa asuvaa puolisoa. Juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta korotuksen myöntämiseen.

Huoltomuodot

Yhteishuolto
Lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen terveydenhoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta ja asuinpaikasta. Lisäksi molempien huoltajien on allekirjoitettava lapsen passihakemus. Molempien vanhempien suostumus tarvitaan lapsen nimen muuttamiseen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnosta ja kansalaisuudesta sekä pankki- ja varallisuusasioista. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Yksinhuolto
Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Tehtävänjakohuolto
Käräjäoikeus voi hakemuksesta määritellä lapsen huoltajien välisen tehtävien jaon. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla säilyy yhteishuoltajuus, mutta tuomioistuin antaa määräyksen niistä asioista, joista toinen huoltaja saa päättää yksin.

Oheishuolto
Käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä lapselle huoltajan ohella tai sijasta jonkun muun henkilön lapsen huoltajaksi.

Asuminen

Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi.

Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat muun muassa:

  • miten lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto sujuvat
  • kuinka paljon vanhemmalla on aikaa lapselle
  • miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
  • miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)

Lapselle on tärkeää, että hänellä on tietoa ja tunne siitä, mihin hän kuuluu. Avoin keskustelu asiasta ja yhteydenpidon säilyminen kummankin vanhemman kanssa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta erossa.

Mahdollista on myös, että lapsi asuu vuoroin kummankin vanhemman luona. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä. Lapsen ikä ja persoonallisuus on otettava huomioon silloin, kun vanhemmat suunnittelevat vuoroasumista. Lapsella voi olla kahdesta kodista huolimatta vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan määräytyvät tietyt palvelut, kuten koulupolku ja terveydenhuolto.

Lapsen tapaamisoikeus

Vanhempien asuessa erillään lapsella on oikeus pitää yhteyttä erillään asuvaan vanhempaansa sekä tavata häntä. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee molemmilta vanhemmiltaan tukea ja apua tapaamisten toteutumiseksi.

Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti. Sopimuksen laatimista varten vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalle ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä. Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisten ajankohdat niin arki- ja viikonlopputapaamisia kuin loma-aikoja ja juhlapyhiä koskien.

Valvotut / tuetut tapaamiset

Lapsella on lain mukaan oikeus tavata erillään asuvaa vanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla. Vanhemmat vastaavat ensisijaisesti lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta.

Valvottuja tapaamisia on syytä harkita, jos vanhemmat eivät keskenään pääse sopimukseen tapaamisista ja on huolta siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana tai on kulunut pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman viime tapaamisesta.

Lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaaminen voidaan perustellusta syystä määrätä tai sopia valvotuksi tai tuetuksi. Näitä syitä ovat esimerkiksi:

huoli siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana
pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman edellisestä tapaamisesta
tapaajavanhemman päihde- tai mielenterveysongelma
lapsen näkemä tai kokema väkivalta tapaajan taholta tai epäilys siitä
uhka lapsen kaappauksesta
Valvottuja tai tuettuja tapaamisia voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaan käräjäoikeuden päätöksellä tai lastenvalvojan vahvistamalla tapaamissopimuksella.

Valvottu tapaaminen
Valvotussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapseen ja tapaavaan vanhempaan. Valvoja on tarpeen vaatiessa käytettävissä myös lapsen hoitoon tai kohtaamiseen liittyvässä ohjauksessa. Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, jos se on lapselle turvaton, esimerkiksi jos vanhempi käyttäytyy aggressiivisesti tai tulee tapaamiseen päihtyneenä.

Tuettu tapaaminen
Tuettu tapaaminen eroaa valvotusta tapaamisesta vain siten, että valvojan ei tarvitse olla koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä. Valvoja on tapaamistilassa lapsen ja tapaavan vanhemman käytettävissä tarpeen vaatiessa.